Data-analyytikko tukiälyn eli Copilottien aikakaudella.
Analytiikan merkitys organisaation toiminnassa
Analytiikka on edelleen yksi liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen välineistä, tarvitaan varmasti joitain henkilöitä tällaiseen rooliin jossa erikoistutaan funktion tai liiketoimintaprosessin sisällä hyödyntämään dataa. Pienemmissä organisaatioissa, kuten suomalaisissa organisaatioissa, voi olla pakon edestä toteutettava keskitettyä mallia, jossa yksi tiimi palvelee koko organisaatiota. Tämä ei kuitenkaan ole optimaalista pitkällä aikavälillä koska se luo tarpeettomia pullonkauloja eikä kehitä riittävää osaamista lähelle varsinaista toimintaa.
Keskeiset osaamiset
Microsoftin henkilöstöjohtaja totesi että päätöksentekokyvyn kehittyminen, tulosten analyysikyky, uteliaisuus sekä toisaalta johtamiskyvykkyydet ovat keskeisiä osaamisvaatimuksia henkilöstölle kun organisaatio alkaa hyödyntämään tukiälyä. Ehkä voisi jopa ajatella että tukiälyä käytettäessä tietotyöntekijä kuten analyytikko toimii kuin tiiminvetäjä, tiiminä vain on joukko omaan tarkoitukseensa optimoituja tukiälyjä.
Esittäminen on vaikuttamista
Kyky viestiä ydintulokset on edellä esitettyjen kykyjen lisäksi tärkeää, olisi sääli mikäli tehdyt havainnot ja suositukset eivät johda muutokseen toiminnassa. Viesti rakennetaan liiketoimintaymmärryksen sekä tehtyjen havaintojen pohjalta, analyytikko tekee arvokasta analytiikkaa kun ymmärtää hyvin esittämiensä tulosten merkityksen ja pystyy myös kommunikoimaan sen juuri oikeassa kontekstissa.
Oletetaan että analyytikon on esitettävä havaintonsa ja toimenpidesuosituksensa organisaation johdolle, millainen rakenne tähän sopisi? Alla on yksi esimerkki kirjallisesta esityksestä.
- Yhteenveto eli Executive Summary
- Liiketoimintaongelman / kysymyksen esittely
- Metodologia, miten ongelmaa on lähestytty
- Keskeiset havainnot ja merkitys liiketoiminnalle
- Liitteet
Täytyy muistaa että hyvä kokonaisuus perustuu sekä suullisen että kirjallisen esityksen yhteisvaikutukseen.
Analyytikon rooli ilmiöalueosaajan roolina
Eräs mahdollinen kehityskulku olisi se että ei olisi enää erillistä 100% allokaatiolla olevaa data-analyytikon roolia vaan ilmiöalueosaajat ottaisivat osan näistä vastuista itselleen. Etuna tässä olisi ehkä se että organisaation toiminnan ymmärtäminen olisi syvällisempää. Saman kysymyksen voisi kuitenkin myös esittää vaikkapa controllerin roolista tulevaisuudessa.
Tämä kehityskulku on mahdollinen, mutta ei välttämättä todennäköisin, vaikka olisikin niin että teknologia mahdollistaa erilaisia Self-Service Analytics – mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Pohjimmiltaan kyse on erikoistumisesta ja sen hyödyistä sekä haittapuolista.
