HR – analytiikka: henkilöstön vaihtuvuus

Henkilöstön vaihtuvuus

Vaihtuvuus

HR-analytiikka tarjoaa työkaluja yritysten HR - toiminnolle sekä liiketoimintajohdolle. Aiempi HR - analytiikan perusasioihin johdattava kirjoitus löytyy täältä.

Työntekijöiden menettäminen aiheuttaa yrityksille aina kuluja vähintään kahdella tapaa. Toisaalta rekrytointi vaatii aina mainontaa, haastatteluja ja muita ponnisteluja onnistuakseen, ja toisaalta uusi työntekijä aluksi opettelee tehtäviään ennenkuin hänen työpanoksensa on vanhan konkarin tasolla. Toki on joitain yrityksiä jotka haluavat pitää normaalia suuremman vaihtuvuuden, mutta tyypillisesti vaihtuvuus tarkoittaa kuluja ja näin yritykselle on olennaista ensinnäkin pystyä seuraamaan vaihtuvuutta (vaihtuvuusprosenttia), ja toisekseen pystyä tarkentamaan onko vaihtuvuus erityisen suurta tietyssä osassa organisaatiota.

Vaihtuvuutta vähentää luonnollisesti hyvät työolosuhteet, mielekkäät työtehtävät, koulututtautumismahdollisuudet sekä uralla etenemismahdollisuudet sekä markkinaa korkeampi palkkataso. Olennaista onkin pystyä mittaamaan sekä itse vaihtuvuusprosentti, myös vaihtuvuuden kustannukset: paljonko rekrytointi maksaa? Mitä uuden työntekijän kouluttaminen maksaa? Voiko palkkatasoa nostamalla vähentää vaihtuvuutta?

Vaihtuvuusprosentti

Vaihtuvuutta seuratessa tarkastellaan sekä aloittaneiden ja lopettaneiden työntekijöiden määrää. Lisäksi lasketaan ns. vaihtuvuusprosentti (lähtijäprosentti) joka saadaan jakamalla vuoden aikana lähteneiden työntekijöiden määrä vuoden keskimääräisellä työntekijämäärällä. Prosentti voidaan laskea myös jakaa kuukausille ottamalla kuun aikana lähteneiden määrä ja jakamalla kuun alun ja lopun keskimääräisellä työntekijämäärällä (headcountilla). Oleellista on myös mahdollisuus porautua organisaation eri osiin, sekä esimerkiksi tehtävänkuviin sekä positioihin ja katsoa myös miten paljon organisaatiossa pitkään töissä olleita lähtee pois. Yleensä määräaikaiset työntekijät jätetään peruslähtijäprosentista pois.

Erityisiä teknisiä ongelmia vaihtuvuusprosentin laskemiselle voivat aiheuttaa työntekijät, joilla on useita samanaikaisia työsopimuksia (voi näkyä jakajassa sekä lähtijämäärässä) sekä tilanteet, joissa HR-perusjärjestelmään perustetaan uusi työsopimus tehtävänkuvaa vaihdettaessa. Tällöin näyttää siltä että edellinen työsopimus on lopetettu vaikka todellisuudessa työntekijä on jatkuvasti yhtiön palveluksessa. Analytiikkaharjoituksen alussa myös ajassa muuttuvat tiedot kuten kustannuspaikka, ikä ja työnkuva voivat aiheuttaa hankaluuksia.

Lähdön syyt

Lähtijöitä sekä lähtijäprosenttia tulee olla mahdollista jaotella myös lähdön syyn mukaan. Lähdön syynä eläköityminen on eri asia, kuin vapaaehtoinen lähteminen tai irtisanominen. Mielenkiintoista on myös katsoa yrityksessä vain vähän aikaa työskennelleiden osuutta lähtijöiden kokonaismäärästä. On myös helppo nähdä, että jos pitkään yrityksessä työskennelleitä avainhenkilöitä alkaa lähtemään, on jotain mennyt pieleen ja yrityksen on ryhdyttävä toimiin välittömästi. Syyt henkilöstön vaihtuvuuden yllättäville muutoksille voivat johtua myös työntekijästä katsoen ulkopuolelta tulevista asioista kuten yrityksen johdon vaihtuminen, yrityskaupat tai laaja negatiivinen julkisuus johtuen vaikkapa oikeusjutusta yritystä vastaan.

Organisaatio menestyy aina henkilöstön työpanoksella, siksi oikeiden henkilöiden rekrytoiminen ja pitäminen on tärkeää.

Jos haluat kehittää HR - analytiikkaa tai jopa ottaa käyttöön uudenlaisia ratkaisuja, niin ota yhteyttä alueen palveluista vastaavaan konsulttiimme! Kannattaa myös tilata uutiskirjeemme.

Lisää ajankohtaisia julkaisuja:

Mitä on Unit Economics -analyysi?
Tiedät liikevaihtosi, katteesi ja tuloksesi — mutta tiedätkö, tuottaako yksittäinen asiakkuus enemmän arvoa kuin sen hankkiminen ja palveleminen maksaa? Unit economics vastaa juuri tähän kysymykseen. Tämä artikkeli avaa, mitä unit economics tarkoittaa, mistä komponenteista se rakentuu ja miten sitä sovelletaan käytännössä — esimerkkinä sopimusperusteinen B2C-liiketoiminta, jossa asiakas voi pitää yhtä aikaa useita voimassaolevia sopimuksia.
Tutustu tarinaan
Millainen on data-alustan kehittämisprojekti?
Organisaation data-alustan rakentaminen tai modernisointi ei ole perinteinen IT-projekti. Se on kehityshanke, jossa teknologia, liiketoiminnan ymmärrys ja tiedonhallinta kietoutuvat yhteen — ja jossa todellinen työ alkaa vasta kun oikea data kohtaa oikean maailman haasteet. Tässä blogissa pureudumme data-alustaprojektin luonteeseen, vaiheisiin, riskeihin ja parhaisiin käytäntöihin. Käymme läpi, miksi data-alustaprojekti on enemmän tutkimusmatka kuin kartta, ja miten tekoäly muuttaa tätä kokonaisuutta.
Tutustu tarinaan
Mitä on henkilöstöanalytiikka
Jokainen organisaatio tekee jatkuvasti päätöksiä ihmisistä — rekrytoinneista, palkankorotuksista, osaamisen kehittämisestä, työvoimasuunnittelusta. Mutta kuinka moni näistä päätöksistä perustuu dataan? Tämä artikkeli avaa, mitä henkilöstöanalytiikka käytännössä tarkoittaa, mitä hyötyjä se tuo ja miten hajallaan oleva HR-data muutetaan päätöksentekoa ohjaavaksi kokonaisuudeksi.
Tutustu tarinaan
Datasopimus käytännössä — miten data-alustan luotettavuus rakennetaan
Datatiimit käyttävät jopa 40–60 % ajastaan virheiden selvittämiseen, joiden syy on muualla. Sarake vaihtaa nimeä, tyyppi muuttuu, kenttä alkaa tulla tyhjänä — ja loppupään raportit hajoavat ääneti. Datasopimus estää tämän tekemällä odotukset näkyviksi ja valvottaviksi.
Tutustu tarinaan
Mitä on tekoälyavustettu sovelluskehitys?
Lisää tuottavuutta ohjelmistokehitykseen agenttisella kehityksellä.
Tutustu tarinaan

Lisää ajankohtaisia julkaisuja:

Mitä on Unit Economics -analyysi?
Tiedät liikevaihtosi, katteesi ja tuloksesi — mutta tiedätkö, tuottaako yksittäinen asiakkuus enemmän arvoa kuin sen hankkiminen ja palveleminen maksaa? Unit economics vastaa juuri tähän kysymykseen. Tämä artikkeli avaa, mitä unit economics tarkoittaa, mistä komponenteista se rakentuu ja miten sitä sovelletaan käytännössä — esimerkkinä sopimusperusteinen B2C-liiketoiminta, jossa asiakas voi pitää yhtä aikaa useita voimassaolevia sopimuksia.
Tutustu tarinaan
Millainen on data-alustan kehittämisprojekti?
Organisaation data-alustan rakentaminen tai modernisointi ei ole perinteinen IT-projekti. Se on kehityshanke, jossa teknologia, liiketoiminnan ymmärrys ja tiedonhallinta kietoutuvat yhteen — ja jossa todellinen työ alkaa vasta kun oikea data kohtaa oikean maailman haasteet. Tässä blogissa pureudumme data-alustaprojektin luonteeseen, vaiheisiin, riskeihin ja parhaisiin käytäntöihin. Käymme läpi, miksi data-alustaprojekti on enemmän tutkimusmatka kuin kartta, ja miten tekoäly muuttaa tätä kokonaisuutta.
Tutustu tarinaan
Mitä on henkilöstöanalytiikka
Jokainen organisaatio tekee jatkuvasti päätöksiä ihmisistä — rekrytoinneista, palkankorotuksista, osaamisen kehittämisestä, työvoimasuunnittelusta. Mutta kuinka moni näistä päätöksistä perustuu dataan? Tämä artikkeli avaa, mitä henkilöstöanalytiikka käytännössä tarkoittaa, mitä hyötyjä se tuo ja miten hajallaan oleva HR-data muutetaan päätöksentekoa ohjaavaksi kokonaisuudeksi.
Tutustu tarinaan
Datasopimus käytännössä — miten data-alustan luotettavuus rakennetaan
Datatiimit käyttävät jopa 40–60 % ajastaan virheiden selvittämiseen, joiden syy on muualla. Sarake vaihtaa nimeä, tyyppi muuttuu, kenttä alkaa tulla tyhjänä — ja loppupään raportit hajoavat ääneti. Datasopimus estää tämän tekemällä odotukset näkyviksi ja valvottaviksi.
Tutustu tarinaan
Mitä on tekoälyavustettu sovelluskehitys?
Lisää tuottavuutta ohjelmistokehitykseen agenttisella kehityksellä.
Tutustu tarinaan