Mitä on luottoriskien hallinnan data-analytiikka?

Mitä on luottoriskien hallinnan analytiikka?

Luottoriskien hallinnan data-analytiikka on riskienhallinnan data-analytiikan osa-alue

Riskienhallinnan analytiikka tarjoaa mahdollisuudet parantaa päätöksenteon kykyä sekä varmistaa organisaation luottoriskien hallinnan politiikkaan sekä ulkoisiin sääntelyjärjestelmiin mahdollisesti liittyvien vaatimusten noudattaminen, usein riskianalytiikkaa toteutetaan useilla eri tasoilla organisaatiossa erilaisten tarpeiden sekä toisaalta tarvittavien kontrollien olemassaolon vuoksi. Eräs tyypillinen vaihtoehto kontrolleille on liiketoiminnasta erillinen riskienhallinnan funktio, jossa toimivat analyytikot raportoivat riskienhallintapäälliköille tai riskienhallintajohtajalle. Luonnollisesti kaikissa organisaatioissa tämä ei ole mahdollista resurssisyistä mutta jonkinlaisen erillisen roolin olemassaolon mieltäminen voi olla hyödyllistä.

Luottoriskit ovat merkittävä markkinariskien osa-alue ja monissa tapauksissa luottoriskien hallinnan data-analytiikka jaetaan vielä kolmeen toisistaan hieman poikkeavaan osa-alueeseen, joskin näillä on vahvoja yhtymäkohtia pelkästään jo käytetyn lähdedatankin vuoksi.

Luottopäätöksiin liittyvä riskienhallinnan data-analytiikka

Luottopolitiikan puitteissa tehdyt luottopäätökset perustuvat useimmiten dataan useista tietolähteistä, organisaation riskienhallinnan politiikkaan sekä liiketoiminnallisiin tavoitteisiin kyseisen tuotteen osalta. Luottoriskien hallinnan data-analytiikka voi tässä yhteydessä tarkoittaa sitä että varmistetaan organisaation tosiasiallisesti noudattavan sovitun luottopolitiikkansa mukaisia periaatteita luottopäätöksissään. Jos luottopäätösprosessia on automatisoitu pitkälle, niin käytännössä seurataan onko prosessi teknisesti implementoitu oikein sekä seurataan mahdollisia muutoksia ympäristössä, jotka voivat vaatia toimenpiteitä. Tyypillisiä tietolähteitä ovat erilaisten luottohakemusten ja ulkoisten data brokerien tai luottotietotoimijoiden tuottama data sekä muiden sisäisten datojen kokoelmat.

Luottopolitiikan, josta luottopäätökset pitäisi johtaa, toimeenpanon seurannan lisäksi data-analytiikkaa voidaan soveltaa luottopolitiikan ja luottopäätösten kehittämiseen vastaamaan paremmin riskienhallinnan politiikasta sekä liiketoiminnan tavoitteista johdettuja tavoitteita. Tämä voi tarkoittaa simulaatioita sekä erilaisten vaihtoehtoisten tapahtumankulkujen luomista sen arviointiin voisiko muutos luottopolitiikassa tuottaa enemmän tuloja ja / tai vähentää riskiä muuttuneiden luottopäätösten myötä.

Luottopolitiikan kehittäminen voi olla liiketoiminnallinen kysymys, tällöin päätöksiä tehdään ns. ensimmäisessä puolustuslinjassa mutta toisaalta riskienhallinnan funktio osallistuu sen varmistamiseen että tehdyt luottopäätökset ovat linjassa sovittuun luottopolitiikkaan ja riskienhallinnan toimintapolitiikkaan.

Luottopäätösten data-analytiikassa on hyvä huomioida että päätöksiä voidaan tehdä monella tasolla, yksi on luottohakemusten taso mutta jossain muussa yhteydessä asiakkuudeksi otto voi olla yksi luottopäätös.

Luottotappiovarauksiin liittyvä data-analytiikka

Erilaiset tilinpäätösstandardit asettavat usein vaatimuksia sille miten erilaisia luottotappiovarauksia voidaan kirjata. Organisaation on tunnettava alueellaan noudatettavien tilinpäätösstandardien periaatteet (esimerkiksi US FASB CECL vs IFRS 9) luottotappiovarausten arvioimiseen sekä niiden kirjanpidolliseen käsittelyyn.

Luottotappiovarausten tietolähteet voivat olla yhteisiä muiden luottoriskien hallinnan data-analytiikan kohdealueiden tietolähteiden kanssa, mutta vastuu käytännössä on monesti enemmän talousfunktiossa. Riskienhallinnan funktio ja talousfunktio voivat jossain määrin jakaa vastuuta.

Vakavaraisuussääntelyyn liittyvä data-analytiikka

Vakavaraisuussääntely on alueellisesti noudatettava erityisesti pankkitoimintaa koskettava sääntely, Euroopassa sääntely tunnetaan nimellä CRR / CRD. Taustalla on näkemys siitä että saamiset riskipainotetaan erilaisin ryhmittelytekijöin käyttäen valittua ja sallittua metodologiaa.

Tyypillisesti tämän alueen vastuu on riskienhallinnan funktiolla ja monia organisaatioita ei koske tämä vaikka luottopäätösten ja luottotappiovarausten data-analytiikka olisikin merkittävässä roolissa.

Tiedon johtamisen ja tiedonhallinnan rooli luottoriskien hallinnan data-analytiikassa

Tiedon johtamiseen sekä tiedonhallintaan on syytä käyttää resursseja, jotta saavutetaan tavoitteet kunkin edellä esitellyn osa-alueen kohdalla mutta toisaalta huomioidaan että nämä kohdealueet hyödyntävät usein samoja tietolähteitä, tavoitteiden hieman poiketessa.

Eräs kansainvälinen viitekehys riskienhallinnan tiedonhallintaan on BCBS 239 – periaatteet (Basel Committee on Banking Supervision – Principles for effective risk data aggregation and risk reporting) vuodelta 2013.

Tiedonhallinnan merkitys on siinä että se mahdollistaa oikea-aikaisen luottoriskien datan käsittelyn, koostamisen ja analytiikan noihin vaihteleviin käyttötarkoituksiin sekä normaaliaikoina että erityisesti kriisien keskellä.

Teknologiset vaihtoehdot luottoriskien hallinnan data-analytiikan toteutukseen

Luottoriskien hallinnan data-analytiikan menestyksekäs toteutuminen edellyttää osaamista, oikeaa määrää ihmisiä sekä tavoitteita tukevia teknologisia ratkaisuvaihtoehtoja. Modernit pilvipalvelut kuten Microsoft Azure voivat olla suureksi avuksi tässä.

Modernit tiedonhallinnan ratkaisut perustuvat nykyisin monesti Lakehouse – analytiikkaan, tämä tarkoittaa kokonaisvaltaista tarjoamaa palveluita ja esimerkkeinä näistä ovat Azure Databricks sekä Microsoft Fabric. Ideana on se että uudet teknologiat mahdollistavat asioita eri tavalla kuin aiemmin, mutta sisältävät jo luonnastaan riittävästi ominaisuuksia mm. tiedonlaadun ja tiedon alkuperän (data lineage) tarkasteluun. Viitekehykset edellyttävät oikea-aikaisuutta mutta myös tiedonlaadun kysymysten ratkaisua, pelkästään yhden osa-alueen ratkaiseminen ei riitä.

Data-alustan kehittäminen ja luottoriskien hallinnan data-analytiikkaa tukevien sovellusten sekä analytiikan kehittäminen onnistuvat erinomaisesti näillä uusilla Lakehouse – analytiikan teknologioilla.

Lisää ajankohtaisia julkaisuja:

Mitä on Unit Economics -analyysi?
Tiedät liikevaihtosi, katteesi ja tuloksesi — mutta tiedätkö, tuottaako yksittäinen asiakkuus enemmän arvoa kuin sen hankkiminen ja palveleminen maksaa? Unit economics vastaa juuri tähän kysymykseen. Tämä artikkeli avaa, mitä unit economics tarkoittaa, mistä komponenteista se rakentuu ja miten sitä sovelletaan käytännössä — esimerkkinä sopimusperusteinen B2C-liiketoiminta, jossa asiakas voi pitää yhtä aikaa useita voimassaolevia sopimuksia.
Tutustu tarinaan
Millainen on data-alustan kehittämisprojekti?
Organisaation data-alustan rakentaminen tai modernisointi ei ole perinteinen IT-projekti. Se on kehityshanke, jossa teknologia, liiketoiminnan ymmärrys ja tiedonhallinta kietoutuvat yhteen — ja jossa todellinen työ alkaa vasta kun oikea data kohtaa oikean maailman haasteet. Tässä blogissa pureudumme data-alustaprojektin luonteeseen, vaiheisiin, riskeihin ja parhaisiin käytäntöihin. Käymme läpi, miksi data-alustaprojekti on enemmän tutkimusmatka kuin kartta, ja miten tekoäly muuttaa tätä kokonaisuutta.
Tutustu tarinaan
Mitä on henkilöstöanalytiikka
Jokainen organisaatio tekee jatkuvasti päätöksiä ihmisistä — rekrytoinneista, palkankorotuksista, osaamisen kehittämisestä, työvoimasuunnittelusta. Mutta kuinka moni näistä päätöksistä perustuu dataan? Tämä artikkeli avaa, mitä henkilöstöanalytiikka käytännössä tarkoittaa, mitä hyötyjä se tuo ja miten hajallaan oleva HR-data muutetaan päätöksentekoa ohjaavaksi kokonaisuudeksi.
Tutustu tarinaan
Datasopimus käytännössä — miten data-alustan luotettavuus rakennetaan
Datatiimit käyttävät jopa 40–60 % ajastaan virheiden selvittämiseen, joiden syy on muualla. Sarake vaihtaa nimeä, tyyppi muuttuu, kenttä alkaa tulla tyhjänä — ja loppupään raportit hajoavat ääneti. Datasopimus estää tämän tekemällä odotukset näkyviksi ja valvottaviksi.
Tutustu tarinaan
Mitä on tekoälyavustettu sovelluskehitys?
Lisää tuottavuutta ohjelmistokehitykseen agenttisella kehityksellä.
Tutustu tarinaan

Lisää ajankohtaisia julkaisuja:

Mitä on Unit Economics -analyysi?
Tiedät liikevaihtosi, katteesi ja tuloksesi — mutta tiedätkö, tuottaako yksittäinen asiakkuus enemmän arvoa kuin sen hankkiminen ja palveleminen maksaa? Unit economics vastaa juuri tähän kysymykseen. Tämä artikkeli avaa, mitä unit economics tarkoittaa, mistä komponenteista se rakentuu ja miten sitä sovelletaan käytännössä — esimerkkinä sopimusperusteinen B2C-liiketoiminta, jossa asiakas voi pitää yhtä aikaa useita voimassaolevia sopimuksia.
Tutustu tarinaan
Millainen on data-alustan kehittämisprojekti?
Organisaation data-alustan rakentaminen tai modernisointi ei ole perinteinen IT-projekti. Se on kehityshanke, jossa teknologia, liiketoiminnan ymmärrys ja tiedonhallinta kietoutuvat yhteen — ja jossa todellinen työ alkaa vasta kun oikea data kohtaa oikean maailman haasteet. Tässä blogissa pureudumme data-alustaprojektin luonteeseen, vaiheisiin, riskeihin ja parhaisiin käytäntöihin. Käymme läpi, miksi data-alustaprojekti on enemmän tutkimusmatka kuin kartta, ja miten tekoäly muuttaa tätä kokonaisuutta.
Tutustu tarinaan
Mitä on henkilöstöanalytiikka
Jokainen organisaatio tekee jatkuvasti päätöksiä ihmisistä — rekrytoinneista, palkankorotuksista, osaamisen kehittämisestä, työvoimasuunnittelusta. Mutta kuinka moni näistä päätöksistä perustuu dataan? Tämä artikkeli avaa, mitä henkilöstöanalytiikka käytännössä tarkoittaa, mitä hyötyjä se tuo ja miten hajallaan oleva HR-data muutetaan päätöksentekoa ohjaavaksi kokonaisuudeksi.
Tutustu tarinaan
Datasopimus käytännössä — miten data-alustan luotettavuus rakennetaan
Datatiimit käyttävät jopa 40–60 % ajastaan virheiden selvittämiseen, joiden syy on muualla. Sarake vaihtaa nimeä, tyyppi muuttuu, kenttä alkaa tulla tyhjänä — ja loppupään raportit hajoavat ääneti. Datasopimus estää tämän tekemällä odotukset näkyviksi ja valvottaviksi.
Tutustu tarinaan
Mitä on tekoälyavustettu sovelluskehitys?
Lisää tuottavuutta ohjelmistokehitykseen agenttisella kehityksellä.
Tutustu tarinaan